Ma’alo’ob k’iin a kansaje’ex
In k’abae’ Luis Alberto Chi Kuk
K’U’UKIL KAN
Ku tsikbatáal tumen le nojoch máako’ob, le kano’obo’ ku
jo’ok’ol bin u xik ken nojochak, ku yíila’al u peepek’ xik. Ba’le, ken jo’ok u bin ka’anal,
ka’anal yan u yíich ti’olal beyo’ a yilik máak.
Ba’ax u la’ab ku tsikbata’le le k’u’ukil kano’ ya’ab u jo’ol
ku yantal, ku jo’okolti’ tak bin úuk p’el u póol. Chen ba’ale’ mix junten
yíimal le máako’ob tu’ux ku bin le kano’, chen ku tukla’ale’ ku bin k’a’na’ab.
Buen día maestros
Mi nombre es Luis Alberto Chi kuk
SERPIENTE EMPLUMADA
Cuentan las personas mayores, que a las culebras les salen
alas cuando quedan grandes, lo ven volar. Pero cuando, levanta el vuelo, su
mirada la tiene hacia arriba para asi; no ver a las personas.
Lo otro que se cuenta, la serpiente con plumas tiene muchas
cabezas, le pueden llegar a salir hasta siete cabezas. Solamente que las
personas ninguna vez han visto a dónde va la culebra, solo piensan que se va en
el mar.
K'A'ALIL (CONCLUSION)
Le su'ukil t'aanilo' junp'el ba'al taj jatsus, waka wile'exe taj ust tu xikin le mako'obo', tumen u tsikbalile' ku k'a'alik ya'ab ba'alo'ob ti' u chi'ibalil le mayaobo'. Kin walik tene' ma' naj tu'usik le tsikbalo'oba' tumen miatsil xan to'on ken yan k'íine' ku k'as tu'ubuto'on bale, to'one u chi'ibalilo'on le uchben maya mako'obo'.
Tak tu la'a k'íin.
maalo¨ kin yan teex, tu lakleex in wet a kansajeex in kaabae ix Claudia Isabel xool che, kin meyaj tu najil pomuch, sen jastsuts e chan kajo, tu men le chan najil xookoo, tuux kin meyajo ya kach makoo ku taano maaya tanni, sen kiimak in woo kin meyaj yeetel in mejen paalalo, kin kansik tiio kai, yeetel u natoo, ti maya tani, : le la jumpel chan kai ti maya taani kin kaiik te mejen palaloob".u najil xook kuchoob " u najil xook kuchoob
kaabo u katoob tsik
ku tsikoob
a kansaja
bix a bel